Parantumaton

Minähän olen vanha pöytälaatikkokirjoittaja....Siispä vielä muutama sananen tälle päivälle. Luojalle kiitos, että koulut alkavat pian :-) 

Pohjustetaan tässä nyt vähän tulevaa! Blogin idea oli alunperin kirjoittaa meidän tämän kesän turnee mustaa valkoiseksi muotoon. Eilen illalla laskeskeltiin isännyksen kanssa, että sitä on nukuttu tälle kesälle yli 30 yötä kopissa -matkailuvaunussa. Tuli tehtyä ison luokan virhe, kun hankittiin pihalle koppi viime syksynä. Lopputulema on se, että kaikki "oikeat ja ihmistenjärkevät" jutut ovat seisoksissa tässä taloudessa. Kaikki liikenevä aika ollaan tien päällä, sunnitellut pikkurempat odottavat tekijäänsä....Loputon lista siis. 

Parantumattomia kun ollaan monessa suhteessa. Itse ajattelisin meidän olevan vähän niinkuin yhden asian ihmisiä. Pääkoppaan mahtuu kerrallaan vaan remontti, reissut, lasten teko.....Minulta on usein kysyttty tämän kesän aikana, että oletteko koskaan paikallaan. Valitettavasti ei :-) Parantumattomat! 

Minulta on myös usein kysytty, kuinka pää kesti olla pienessä kopissa viikkotolkulla. No tässähän sitä terapioidaan, on vastaukseni nyt :-)

Seuraavaksi saan ehkä blogattua Sen reissun. Kirjoitin nimittän käsipelillä aika monta sivua päiväkirjaa. 

Lapsellista elämää

Tälle kesälle ei paljon terassilla tule aamukahvia nautittua....Aikaa jää siis tutkia, miten blogiviritelmän saa pystyyn. Kohta kotona oleva jälkikasvu herää ja sitten pitää usein käytännön sanelemana tehdä muuta.

Olen usein leikkisästi sanonut, että me ollaan perhe, jossa perhesuunnittelu on pettänyt hyvässä ja pahassa. Alkuun näytti, että jäämme yksilapsiseksi perheeksi ja sitten oli vaihe, jolloin sain kuulla lausahduksia "Taasko nää oot paksuna" ja nyt ollaan vaiheessa jolloin voin surutta käyttää lapsityövoimaa hyväksi. Tai meidän tapauksessa kyse ei ole lapsityövoimasta, sillä esikoisemme on ehtinyt kunnioitettavaan 18- vuoden ikään. Loppu jälkikasvu - Luojalle kiitos vaan - on ensi syksynä 

koulussa kaikki. 

Sitten vältytään monelta ikävältä tilanteeelta. Muun muassa keltaiset post it- laput päiväkodin eteisen 

lokeroissa ovat meidän osaltamme ohi. Tunne siitä miltä tuntuu, kun tukka silmillä yrittää joutua töihin ja huomata aamulla lapun "Kuravaatteet puuttuvat" ja "Kesähoitokyselylappu puuttuu" on meidän osaltamme ohi. 

Joissakin asioissa olemme nimittäin toivottoman huonomuistisia. Ei vaan hahmota kaikkea. Perheemme on kävelevä kaaos. Onneksi ystäväpiirissä on helpottavaa kuulla muidenkin suusta samankaltaisia tarinoita. Ruuhkavuodet :-)

Jossain määrin nykyään pääsee kuitenkin helpommalla. Yleensä tietää kuitenkin, onko yö vai päivä, kolmen 0-4 vuotiaan kanssa sekään ei ollut päivänselvä juttu. Samoin ei tarvitse ulos lähtiessään enää tarkistaa, onko imetyspaidan kaikki luukut kiinni tai ylipäätänsä ei tarvitse olla enää liikahormooni -määrien sekoittamsssa vauvavaiheäitien yhteisöissä. Itselläni joskus pääsi sammakoita suuusta niissä porukoissa ja vähin äänin pakkailin kamppeeni + marssin kotia kohti. 

Nyt olen sitten lähes -ehdottomasti lähes-  siirtynyt vaihdevuosi-ikäisten kerhoon ja lapsetkin ovat aika kivan ikäisiä. Heidän kanssaan voi tehdä jo monia kivoja juttuja. Myös itsekseen pääsee jo ilman lapsosiakin vaikka lenkille. Enää ei tarvitse tyytyä neuvolatädin neuvoon "Vie vaikka roskapussi, saat omaa aikaa". Todenäköisesti hän ei muuten ihan noin mennyt sanomaan. Synnyttäneen äidin korvaan on vain usein kertynyt vaikkua raskauden viimeisillä metreillä ja hän kuulee vähän huonosti. Vaihdevuosi- ikäinen nainen taas kuulee liian hyvin ja ehdottomasti aina oikein :-)

Sanginjoki

Sanginjoen Lemmenpolku

Silloin tällöin tulee pyörähdettyä Sanginjoella. Nuorempana siellä tuli vietettyä aikaa kovasti, sillä lippukuntamme mökki sijaitsi Sangilla. Jälkikäteen ei voi kuin ihmetellä, ettei onnistuttu polttamaan kämppää maan tasalle, sen verran holtittomia pikkulikkoja oltiin. Omiani en laskisi moiseen seuraan!

No mökki kuitenkin säilyi ja Lemmenpolussa on sitä jotain vieläkin.Nostalgiaa varmaan, näin keski-ikäistyessä, Pitkää luontopolkua Lemmenpolulla ei ole. Tälle keväälle käppäilin siellä muutaman kerran. Ihana paikka!

Lemmenpolun varrelta

Testausta vielä... Kuvien liittäminen :-)

Lähiluontoa

                                                                    Talvista luontoa pohjoisesta

Reppuhepuista

Reppuheput on pohjoisen perhe, jonka harrastukseksi voidaan lukea omatoimimatkailu ja erityisesti luontoon liittyvät reissut. Äidin -kirjoittaja -partiolaistausta ja lasten - iältään 6-18 v  energisyys ovat ajaneet pöpelikköön useammin kuin kaupunkiin.

Sitäpaitsi Suomen luonto on  vaan niin uskomattoman hieno!" Kesän aikana innostuin itse lukemaan muutamia retkiblogeja ja erityisesti valokuvat puhuttelivat minua. Koska valokuvaus - harrastelijaräpsijä- on yksi ajanvietteistäni, blogistani tulee todennäköisesti kuvapainotteinen. 

Ehkä kokoan ensimmäisiksi kirjoituksiksi koosteita vanhoista reissuista....katsotaan mihin tämä blogeilu johtaa :-)

Reppuheppu

Testaus

Blogia pystyyn pystymetsästä......