Toissa viikonloppuna otin tuntumaa Syötteen latuihin ja hiihdin caravan-alueelta Toraslammelle ja takaisin.
Syötteen latuverkosto on erinomainen ja tällaiselle retkihiihtäjälle hyvä kokonaisuudessaan. Yksi syy vaunun talvipaikan valintaamme olikin latuverkoston monipuolisuus. Latujen varsilla on vieläpä mukavasti taukopaikkoja-
Tälle talvelle olen ajatellut pistäytyä hyvässä seurassa Ahmatuvalla yön yli retkellä. Ahmatuvalta käsin voi sitten käydä Toraslammella ja vaikka lumikengillä Ahmakalliolla - ja illaksi pääsee saunaan tykkylumipuiden keskelle. Näin siis tapahtunee, jos varailee petipaikan varaustuvan puolelta. Keski-iän lähestyessä (tänään niin....) sitä arvostaa kummasti pikkujuttuja.
Toraslammelle tein hiihtoretken tammikuisena lauantaina. Retkestä en ehkä kertoilisi yhtään mitään....loppumatkasta kuitenkin kävi niin, että sain napattua muutaman kivan kuvan, joissa Syötteen hiihtomaastot ovat hyvin edustettuina. Kuvia on mukava katsoa tällaisena vesisateisena ja loskaisena helmikuun iltana.
Matkaa kertyi lähes 20 km edestakaisin ja pertsalla mentiin. Muistona on vieläkin komea rakko toisessa kantapäässä. Mainostamieni pitopohjasuksien pohjaan tarttui vähän ylimääräistäkin pitoa, jota puhdistelin kaikessa yksinäisyydessäni Toraslammen autiotuvalla. Täytynee suihkuttaa hoitoaineet taas pohjiin - on ilmeisesti tullut huoltoväli täyteen suksissa.
Tulevia retkiä odotellen....Näihin kuviin, näihin tunnelmiin:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti