Vietimme Syötteellä Caravan-kauden päätöstä viime viikonvaihteessa. Ensimmäinen vaunuilukausi oli varsin onnistunut kokonaisuudessaan. Vaunulle lähteminen oli osoittautunut kevään aikana jopa virkistäväksi pakokeinoksi arjesta, joka oli näyttänyt loppuvuodesta karuakin karummat kasvonsa.
Hiihdot jäivät tältä keväältä itselläni vähemmäksi, sillä olin polvitoipilaana muutaman viikon ja hiihtoloma kului kepeillä könkäten. Tosin Syötteellä. Pääsiäisenä pääsin jo vähän lumikenkäilemään ja hiihdin kuutamohiihdon (16km). Sisulla, sillä polvet huusivat Hoosianna seuraavana päivänä.
Kauden päättäjäisissä laskimme muksujen laskettelumäärää. Viidesluokkalaisemme oli viettänyt rinteessä lähes 300 tuntia kauden aikana ja juuri vähäisemmäksi ei jäänyt muidenkaan laskut. Ulkoilmaa oli siis saatu ja ulkoilusta kertovat lasten ruskettuneet kasvot.
Vaunuilu osoittautui helpommaksi talvella kuin olin painajaisissani kuvitellut. Varustauduimme viikolla vaunureissuun kokkaamalla jauhelihapihvejä tms. ison satsin. Aamuisin pinna ehkä vähän kiristyi, kunnes porukka oli saatu pihalle. Talvi oli kuitenkin vastassa vaunun ovella ja lapset pääsivät suoraan rinteeseen. Illalla koko muksulauma sammahti alta aika yksikön ja meille aikuisille jäi hetki aikaa parantaa maailmaa.
Kauden päätöspäivänä kävin itse viimeisen hiihtolenkin. Lähdin luontokeskukselta Ahmatuvan suuntaan. Latu oli jo osittain huono ja jäinen. Ympärillä oli kuitenkin loistava hankikanto ja pääsin fiilistelemään hangelle. Minulla on pertsasukset ja kävi vähän mielessä, että seuraavalle kaudelle voisin investoida myös luistelusukset hankikantokeleille vähintäänkin. Seuraavan kauden vaunupaikka on siis jo varattu. Edessä on kuitenkin pitkä kesä ja kesän seikkailut.
Hetki talvelle vielä:
 |
| Puro ladulla |
 |
| Välitupa, Syöte |
 |
| Hiihtäjät ja hankikanto |
 |
| Pärjänjoki |
 |
| Annintupa |
 |
| Pulkkamäessä rinteillä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti