Itää ja länttä Suomikiertueella

Tämän kesän (ensimmäinen) asuntovaunureissumme suuntautui Etelä-Suomeen. Jos olen vannoutunut karavaanari ja metsäläinen, tämän reissun jälkeen olen vielä vannoutuneempi lasikuitulaatikossa matkaaja. 11-vuotiaamme totesi, että tosi kiva reissumuoto: aina on kiva paikka. mutta koskaan ei voi tietää onko seuraava paikka vielä mukavampi.

Mitään ihmeellisyyksiä ei tarvita. Tälle reissulle riittivät hienot luontokohteet ja ystävien tapaamiset. Kymmenen yötä kopissa ja (tavallaan)seitsemän kohdetta. 

Alla lyhyt esittely reitistämme:

1. Ohtakari, Lohtaja

Olemme säännöllisen epäsäännöllisiä Ohtakarin kävijöitä. Vattajan hienot hiekkarannat ja Ohtakarin viehättävä kalastajakylä vetävät vuodesta toiseen puoleensa. Yleensä lapset porkkaavat mereen säällä kuin säällä. Tälläkään kertaa ei ollut muita uimareita. Rannat olivat lähes autiot. Karavaanareille Ohtakarissa on tarjolla vaatimaton sorakenttä, johon sopii rekensä parkkeerata. Palveluita on ihan riittävästi: Katiska-baari sekä siistit suihku- ja WC-rakennukset. Hinta yöltä 15 euroa. Tämän kerran Ohtakarin visiitiltä jäin mieleen se, että kuski palasi Ouluun asioimaan optikkoliikkeessä rikkoutuneen silmälasisangan takia. Ajoa tuli hänelle 900 km sille päivälle. Me muut paistelimme Muurikka-plättyjä, näimme kyykäärmeen ja vietimme aikaa biitsillä. Ohtakariin palaamme vielä.

2. Kaarina (ja Turku)

Kaksi yötä ihanien ystäviemme pihassa

Fillarilla Aurajoen vartta Turkuun. Osittain autolla takaisin yöpaikkaan. Frisbee-golfia ja etanafarmia Turkun urheilupuistossa.

3. Juhannus, kaksi yötä pihaparkissa hyvässä seurassa Turun Kakskerrassa

Tästä jäi lapsille varmasti eniten mieleen uiminen. Itselleni jäi hyvä seura, loistava ruoka, uiminen, rantasauna ja auringonlaskut. Mieleen jäi myös ihmeen kaupalla löytynyt saunan vesipumpun tulppa, joka vesiletkulla hääriessä "pääsi" lapsilta lentämään mereen.



4. Porvoo - Yhden yön välistoppi matkalla Parikkalaan

Porvoon Skeppersin SFC- Caravan alueella vietimme yön lähes trooppisessa lämmössä. Alue oli hyvä ja kauniilla paikalla. Hintana 17 euroa yö/vaunupaikka sähköllä. Alueelta jäi lapsille mieleen polkuautot, jolla he huristelivat pitkin aluetta. Kävimme myös ilta-ajelulla Porvoossa, jossa kävelimme kaupunkikierroksen sunnuntaikävelynä.

5. Lounasstoppi Ruotsinpyhtäällä

Matkalla Porvoosta Parikkalaan päätimme pitää taon idyllisessä Ruotsinpyhtään ruukkimiljöössä. Paikka ja ravintola Ruukinmylly (erinomaista kalakeittoa!). oli entuudestaan tuttu. Vähän sateli, mutta väkeä oli vastaavasti vähän liikkeellä. Ostimme pieniltä katumyyjiltä (n. 10- vuotiaat tytöt) jättikuplalaitteiston, josta oli valtavasti hupia seuraavalla lerintäpaikalla.

6. Parikkala, Uukunniemi, Papinniemen leirintäalue


Pyhäjärven rannalta löytyy Itä-Suomen helmi vaunumatkailijalle. Papinniemen leirintäalueella voi vaunun pysäköidä aivan järven rantaan. Hyvä on siitä pulahtaa uimaan kirkkaaseen veteen. Pari päivää Papinniemessä kului Muurikka-ruuan valmistamisessa, uimisessa, pyöräilyssä ja saunoessa. Jättikuplakone oli kovassa käytössä. Pitempäänkin olisi alueella viihtynyt tekemättä erityisemmin yhtään mitään. Yön hinta sähköineen oli 27 euroa.

Leirintäalueen kipsalla oli myynnissä paikallisia lihatuotteita: biisonipurilaisia, biisonin lihaa, lampaan lihaa, lampaanlihamakkaraa.... Ei päässyt nälkä yllättämään.

7. Patvinsuon kansallispuisto, Lieksan alue

Parikkalan jälkeen köröteltiin yhdistelmän kanssa välin Parikkala-Patvinsuo loppumatka melko pientä ja syrjäistä tietä Patvinsuon kansallispuistoon. Matkan varrella googlasin sopivaa paikkaa (alunperin oltiin menossa Punkaharjulle...). Erähenkisyys nosti päätään ja Patvinsuo vaikutti juuri sopivalta lääkkeeltä.

Takapenkillä ihmeteltiin ääneen sitä että, voiko täältä leirintäaluetta löytyä. No ei tietenkään löytynyt, mutta oiva ja ilmainen puskaparkki - virallinen sellainen jopa - löytyi.

Muitakin eräimmeisiä oli liikkeellä. Yhdessä puussa oli puuhun viritettynä teltta, joka hämmästytti ja kummastutti meitä kaikkia. Muuten oli ensimmäisenä iltana hiljaista, Mäkäräiset ja sääsket olivat kyllä sateessa liikkeellä, kun  lapset narrasivat hyvällä kalaonnella affenia. Niitä oli  mukava savustaa.

Seuraavana ja aurinkoisena päivänä biitsillä kävijöitä jonkin verran. Alueella oli myös mummu sekä ukki (tuntemattomat meille) viiden lapsenlapsen kanssa telttailemassa. Peukut heille! Rannat olivat upeita hiekkarantoja. Vuokrasimme myös veneen vuorokaudeksi ja rantasaunan ruhtinaallisella kahden tunnin normivuorolla. Oli hieno sauna. Mukavuuksiin (sauna+vene) kului 45 euroa.

Vähän käytiin fillaroimassa maastossa ja käppäilin myös polkuja. Hieno paikka oli kerrassaan. Sinne (kin) vielä palaamme joskus :)

Summa summarum

Noin 1700 kilometriä meni leppoisasti hienoissa maisemissa. Kelit suosivat eikä pikkusade Parikkalassa ja Patvinsuolla haitannut. Kotimatkalla Bomban ravintolassa Nurmeksessa söimme vielä loppumatkan huipennukseksi tasokkaassa seisovassa pöydässä ravintelissa.